Mañana

Neulominen ja virkkaus eivät ole minun vahvuuksiani.

Liian hidasta, kestää pitkään, ei tule valmista millään - menee päiviä, viikkoja, kuukausia, vuosia... Onko ne silloin valmiina enää edes sopivia tai muodissa?!

Mutta silti aina välillä aloitan. :)

Päätin tammikuussa, että nytpä nopsaan neulon typylle uudet keltaiset säärystimet. Kun se niin kovasti keltaisesta tykkää ja ne ovat helpot ja valmistuvat nopeasti. (HAH!)

Nyt maaliskuussa ollaan menossa tässä vaiheessa:

Mutta onhan keväälläkin vielä kylmiä kelejä..? Tosi myöhäänkin keväällä on! Ja ainakin Inarissa on kesälläkin!!

On muuten meidän tyttö varustautunut sitten mahdollisiin kesän kylmiin keleihin.

(Kunhan nyt tulisivat edes siiheksi valmiiksi...)

Ja on ne ainakin rakkaudella tehty. :)

Tämän virkkausprojektin aloitin jo ennen tytön syntymää. "Jos tekisi vauvan sänkyyn päiväpeiton isoäidin neliöistä?"

Sitten se meni ja kasvoi ulos pinnasängystä ennen kuin ehdin niin pitkälle.

Nyt ollaan menossa suunnilleen siinä vauvanpeitto-koossa, mutta ei tällä tahdilla millään saa junnusänkyyn sopivaa peittoa aikaiseksi.

Mutta on se silti aika kaunista.

Jos vaikka jotenkin soveltaisi? Jätämme hautumaan... :)

Häiden jälkeen (helmikuussa 2008) uhosin tekeväni miehelle villapaidan.

Käytiin yhdessä ostamassa lankaa ja ainoa täysivillainen joka siihen hätään löytyi, oli puikkosuosituksella 3-3,5. (Ei, yksikään hälytyskello ei soinut päässä!)

Kokeilin ensin puikoilla 3,5, mutta totesin että ei muuten valmistu ikinä. 

Kului pari vuotta etten koskenutkaan työhön.

Kysyin mieheltä, että haittaako jos tulee vähän harvempaa. Ei kuulemma haitannut, pääasia että tulisi joskus jotain.

Ostin kauniit puiset nro 5 puikot ja itsevarmuus kukoisti.

Tuli harvaa (ja rumaa), muttei valmista. 

Kului pari seuraavaa vuotta.

Viime keväänä sain uuden idean. Jos tekisikin paidan erilaisista tilkuista! Niitähän on kiva tehdä ja paita syntyy lähes huomaamatta. 

Ei syntynyt.

Olisiko tuossa nyt tilkkuja puolikkaan takakappaleen verran? Tai vajaamittaisen hihan..?

Mutta suurella rakkaudella tätäkin tehdään! :)