sunnuntai 27. joulukuuta 2015

Pikkumustia

Yhdestä joululahjasta tuli visio jo varhain syksyllä: käsikoru mustasta pitsistä.

Suunnittelin kaivavani juuri sopivan pitsinpätkän omista kätköistäni, päättelisin päät siististi, laittaisin mustat nepparit kiinnitykseksi ja vielä kovettaisin nauhan silitettävällä kovetusaineella. Piece of cake.

Käsikorun kaveriksi halusin virkata jonkun kaulakorun ja löysinkin hyviä linkkejä:
   
Koska käsikoru oli jo niin hyvin suunniteltu että se oli käytännössä tehty, niin kupeksin näiden muiden virkkailujen kanssa kaikessa rauhassa.



Aloitin ruususta, josta ohjetta seuraamalla tulikin aika jättimäinen (kuvassa alimpana). Noo, sovelsin ohjetta vähän ja seuraavasta tuli pienempi. Virkkasin välissä kaularemmin, josta tuli ihmeen hyvä suoraan ohjetta seuraamalla. Halusin kuitenkin lisää vaihtoehtoja ja tein vielä Afrikan kukan vaihdokiksi kaulakoruun. Jättiruusun kiinnitin mustaan hiuslenkkiin, josko vaikka lahjan saaja alkaa harrastamaan joskus flamencoa..? ;)

Lopulta jouluaatto oli jo ihan nurkan takana ja päätin vihdoin toteuttaa myös käsikorun. Vaan kappas, eihän mulla ollutkaan soveltuvaa pitsiä! Ja siinä sopivasti joulun alla kun jokainen tunti on ohjelmoitu jos jonkinmoiseen glögin hörppimiseen, niin meinasi jo oikeasti tulla hiki pitsin löytämisen kanssa. 

Lopulta kuitenkin löysin aika kivaa mustaa kukkanauhaa, joka kyllä oli ihan erilaista kuin olin kuvitellut, mutta synkkaa aika mukavasti tämän kukkateeman kanssa. Eikä sen tekemiseen oikeasti mennyt kuin hetki, varsinkin kun jätin kovetusaineen lopulta laittamatta kun vaikutti toimivan ilmankin varsin hyvin.

Oranssia!

Kaappiin oli taas kertynyt väärän värisiä vaatteita:
- yksi hailean vihreä kuviollinen mekko,
- yksi jo kerran mustaksi yritetty mekko,
- yksi tunika, jonka valkoiset reunat olivat muuttuneet jossain pesussa pinkihköksi,
- valkoiset trikoocaprit, jotka paljastivat liikaa, ja vielä
- yhdet ruskeat caprit, jotka olivat vähän väärän ruskeat.


Ei muuta kuin pesukoneeseen oranssin värin kanssa.

Muuten meni varsin mainiosti, mutta laimean värisen mekon pitsit eivät olleetkaan puuvillaa, joten ne jäivät edelleen laimeiksi.



Pitsiongelma ratkesi ratkojalla, muista tuli samantien käyttövaatteita.





Vai pitäisköhän nämä napitkin kuitenkin vaihtaa?! :)





Virvon varvon

Näin joulun jälkeen voi vaikka muistella muita kirkollisia juhlia,
kuten pääsiäistä!

(Tai sitten voi löytää arkistojen kätköistä kuvia, 
jotka on aikanaan jääneet postaamatta...)

Mutta tässä joka tapauksessa viime pääsiäisen virpomisvitsat. 
Kolmessa ekassa kuvassa äidin näkemys asiasta,
alimmassa kuvassa neiti 5-vuotiaan.






lauantai 26. syyskuuta 2015

Pussukoita

Tuli taas tarve lahjapussukalle, mutta en ihan osannut päättää millaisen tekisin.


Luonnonvalkoisella pitsikukalla ja helmikoristeella...?






Vai puhtaanvalkoisella pitsisydämellä ilman helmikoristetta? 

 
 
Tein molemmat ja kysyin toiselta lahjan antajalta mielipidettä.


Arvaatko kumpi valittiin?



Nappilamppu

Näin kerran Tukholmassa kivan kattolampun, jonka rungosta roikkui nappinauhoja.

Siitä syntyi visio.

Kirpparilta löytyi parin euron varjostin, jonka kellastunutta kangasta
ei yhtään säälittänyt tuhota.



Kankaan alta löytyi hyväkuntoinen ja sopivan mallinen kehikko.


Omasta nappivarastosta löytyi riittävä määrä passeleita nappeja, jotka pujottelin rautalangan pätkiin ja ne edelleen kehikkoon kiinni.



Voisiko ompelijan työhuoneeseen paremmin istuvaa lamppua olla?




Kiukkutyyny

Sain jostain vinkin, että lapsen kiukkupuuskiin saattaisi auttaa kiukkutyyny, johon voi purkaa kiukkuenergiaa mielin määrin. Jotkut taas ovat hankkineet huolisyöppöjä, joiden suuhun voi sulkea lapulle kirjoitettuja huolia.

 Päätin tehdä näistä jonkinlaisen yhdistelmän, mutta ensin tarvittiin lapsen näkemys siitä, miltä kiukkutyyny näyttäisi. Tällainen piirroksesta tuli, ja Muumien ystävät varmaan tunnistavatkin kaverin helposti :).


Kaapista löytyi juuri passeli pala mustaa karvakangasta, pupillit ja hampaiden raot on pieni taiteilija itse piirtänyt valkoisille flanellinpaloille.


 Ja ei muuta kuin kiukkaraivari valloilleen!



Joku näyttää nyt vähän lyödyltä.


Lopuksi mörölle voi vaikka vielä syöttää kiukun aiheet.



Vai menikö tämä nyt ihan leikiksi..? :)


Illalla kiukkutyyny muuttuu unikaveriksi, itseä saattaisi kyllä 
vähän häiritä jos joku tuijottaa vieressä... 


... tai valtaa suurimman osan tyynystä! :D






Kauppakassi

En varmaan ole ainoa, jota häiritsee perinteisten muovikassien rumuus, heikkous ja epäekologisuus. Bongasin PamPaun blogista kauppakassin ompeluohjeen, jota seuraamalla ongelmaan syntyi aika mukava ratkaisu.




Tämä yksilö lähti työkaverille lahjaksi, joten 
omiin tarpeisiin täytyy vielä ommella uusi versio. :)


Maljakko + kynttilälyhty

Ehdin kaivata jonkin aikaa tällaista simppeliä maljakkoa,


kunnes eräällä kirpparireissulla vastaan tuli tällainen:


Meinasin ensin jättää häkkyrän ostamatta, koska en oikein tykännyt
tästä harmaasta kehikosta.


Hinta ei kuitenkaan päätä huimannut, joten päätin antaa höskälle mahdollisuuden. Suojasin kivet maalarinteipillä ja ostin mustaa spraymaalia.

 

 Lopputulos miellytti silmää sen verran paljon,


 että kynttilälyhty pääsikin ihan alkuperäiseen tarkoitukseensa. :)


lauantai 13. kesäkuuta 2015

Teltan muodonmuutos

Tulin kerran ostaneeksi okran värisen teltan. Eikun siis mekon.
Mutta se kyllä näytti ihan teltalta.


Eikä muuten näyttänyt päällä yhtään imartelevammalta kuin hengarissa.


Kaapu oli kuitenkin aika urheaa sorttia, muutti neljän vuoden aikana vaatekaapista toiseen yhteensä 3 kertaa, vaikkei koskaan tullut päälle puetuksi. Miksiköhän?!



Ratkaiseva käänne tuli keväällä 2015, kun bongasin BY PIA'S Designilla ihastuttavia pellavamekkoja, joiden innoittamana teltasta tulikin jotain ihan muuta:

Pitsit löytyivät joskus kirpparilta, 
takaa malli on hyvinkin simppeli.


Mutta aika tarkkaan teltta kyllä tuli käytettyä, 
näistä soiroista piti yhdistellä pääntielle tullut nauha...


...ja näin pienet silput jäivät lopulta jäljelle.



Mutta tykkään kyllä nyt kovasti paljon enemmän 
- ja varmasti tulee useammin käyttöön! :)





sunnuntai 24. toukokuuta 2015

Pilkkupipo

Kirpprilta löytyi pilkkupaita, josta meinasin ensin tehdä pimulle mekon.




Mekkoja on kuitenkin jo kertynyt enemmän kuin yksi pieni tyttö ehtii järkevästi käyttää ja samaan aikaan pipovarasto huusi täydennystä.

Kahdekaa saksileikkausta ja kolmea saumuriommelta myöhemmin kirppislöytö oli muuttunut uudeksi kevätpipoksi. 







Vielä näistä tähteistä johonkin pikkuprojektiin riittää... ;)